kalenterin tekovaiheessa kysyin malleilta ideoita kuvien teemoihin. Mikä teema olisi heitä yksilöinä lähinnä? Ajatuksen taustalla oli saada mahdollisimman luontevia kuvia, joissa malli olisi ns. omalla maallaan. Ensimmäinen malli, Tammikuun Caitsu olisi halunnut tuoda kuvaan perheen merkityksen ja tärkeyden. Aihe kuitenkin oli kalenterin idean kanssa vaikea toteuttaa joten päädyinkin melko improvisoituun ratkaisuun viedä malli täysin kentän toiseen laitaan ja tehtiinkin perheen päästä yksinäinen susi hyiselle järven jäälle etsimään kadonnutta Suomea.
Niin kummalliselta kuin se kuullostaakin idea Liekinkantajaan tuli kuin tulikin Suomen nykytilasta. Kuten tiedämme maamme on vajonnut jo melko syvälle talousahdinkoon ja kuvainnollisesti Neito Suomi on vetänyt täkin päänsä päälle. Mietin Suomalaista miestä, sitä tavalliseksi haukuttua väritöntä kaduntallaajaa joka maailman valoissa jää usein varjokohtiin. Juuri tuo hahmo on haettu aina esiin kun tilanne äityy pahaksi. Varjojen miehestä kuoriutuu suurten näyttämöiden ratkaisija. Sitä on käynyt ennenkin. Meissä piilee sisällä vahvuus ja sitkeys jotka pääsevät valloilleen usein vasta nurkkaan ajettuina. Kuvassa tavallinen kadunmies on repäissyt Clark Kentin arkipaidan päältään ja sytyttänyt huomisen liekin.
"Viimeinen sammuttaa valot, mutta ensimmäinen sytyttää toivon."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti